Kati pääsi taas "isoon kauppaan" ihmettelemään & ihastelemaan erikoishetelmiä. Tällä kertaa pussukanpohjalle sujahtivat Pepino ja Salak. Muitakin outoja kummallisuuksia löytyi, vai tietääkö joku heti lonkalta, millainen on esimerkiksi Durian?? Ehkä otan sellaisen ensi kerralla... :)

Kotimaiset Kasvikset.fi kertoo Pepinosta ja Salakista näin:

PEPINO / PÄÄRYNÄMELONI (Solanum muricatum)
Pepino on kotoisin 
Perusta, Andien jyrkänteiltä. Se kuuluu samaan sukuun perunan, tomaatin ja munakoison kanssa. Hedelmät ovat pyöreitä tai sydämen muotoisia. Kuori on kellertävä ja siinä on violetinvärisiä juomuja.

Hedelmäliha on keltavalkoinen, pehmeä ja mehukas. Maku on makeahko ja hapoton, muistuttaen päärynää ja melonia. Hedelmän makeat siemenet voi syödä. Kuorenkin voi syödä. Kuori maistuu melko kirpeältä ja siksi hedelmä usein kuoritaan.
Pepino maistuu sellaisenaan, lohkoiksi leikattuna tai esimerkiksi ohuiden savukinkkusiivujen kanssa. Hedelmän voi jakaa myös kahtia ja täyttää esim. mansikoilla ja kiivihedelmällä.

Pepino säilytetään +8 - +12 asteessa. Herkkä etyleenille.

SALAKI
(Zalacca edulis)
Salaki on palmun sukuinen kasvi, joka on kotoisin Malesiasta ja Indonesiasta. Sitä arvostetaan erittäin paljon Kaukoidässä.

Salaki on noin viiden sentin pituinen pyöreähkö hedelmä. Sen punaruskea pinta on kova, kiiltävä ja suomujen peittämä. Siksi niitä joskus kutsutaankin käärmeenmuniksi. Vaalea hedelmäliha on muodostunut kolmesta läpinäkyvän kalvon peittämästä osasta, joissa jokaisessa on ruskea siemen.

Salaki kuoritaan leikkaamalla veitsellä tyvestä ja vetämällä pala kuorta suomujen suuntaan. Hedelmälihan kolme osaa irrotetaan ja kalvot sekä siemenet poistetaan. Siemeniä ja kalvoa ei syödä. Kypsän hedelmän malto on kiinteä ja melko kuiva. Salaki on maultaan hapanimelä. Se syödään sellaisenaan tai paloiteltuna jälkiruuissa.

Salakia säilytetään kylmässä, +1 - +2 asteessa mahdollisimman lyhyitä aikoja. Se säilyy erittäin huonosti, painettaessa pehmeältä tuntuva hedelmä on jo pilalla.

Tässä samat kaverit kuorittuna: